"Vaiti Jafar, ja nauti elämästä"

Viimeaikoina on tapahtunu paljon... Oon muuttanu taas kotiseudulleni ja alotin kesätyöt, en saanu opiskelupaikkaa, mulla on ikävä opiskelupaikkakuntaani, olin vatsataudissa.... Oon ollu vähän surullinen ja stressaantunut viime aikoina. Nyyh.

Eilen sitten menin mun kaverille ja katottiin yhdessä Disneyn Aladdin. Siinä on kohta, jossa vanha sulttaanisetä sanoo Jafarille "Vaiti Jafar, ja nauti elämästä!" Ja revettiin sille ihan täysillä. Mulle tuli sellanen olo, että mun sisällä on nipottava pikku-jafar, joka stressaantuu, huolehtii,  murehtii ja kitisee, ja se repliikki oli tarkotettu sille. :D

Niin, siis eihän elämästä nauttiminen tarkota sitä, että kaikki menis hienosti ja niinku saduissa. Mutta en halua kulkea laput silmillä ja tyrmätä kaikkea ihanaa, mikä tielle osuu. En halua olla hapannaama. Tähän väsyy nopeasti. Ei ne mun stressaamat asiat muutu siitä, että murehdin. Kahden viikon päästä asiat on joka tapauksessa jo jollain toisella tavalla. Kuukauden päästä vielä enemmän. Mmmm. :) Eli Jafar on nyt sitten vaiti ja nauttii elämästä.

Nyypät

Olin ystäväni kanssa baarissa ja meitä tuli "iskemään" pari nyyppää.

(Nyyppä = kyyryssä oleva, arka ihminen. 

Nyyppä ei tiedä, mitä on itsevarmuus, vaan turhautuu itseensä ja haukkuu itseään joka toinen sekunti. Oikeastaan nyyppä toivoisi vain, että joku kertoisi hänen olevan väärässä itsensä suhteen. 

Jep, nyyppä on se, joka ei vaan ole karismaattinen.)

No, aloimme sitten illan jälkeen ystäväni kanssa miettiä nyyppiä, ja sitä, miten heitä voisi auttaa löytämään itsestään sen loistavan, hurmaava ihmisen, joita he varmasti sisimmässään ovat.

Olemme itse kasvaneet ohi ns. nyyppävaiheesta omassa elämässämme (yläasteella olin itse vielä meganyyppä eli tiedän, mistä puhun!!)

Voi, kun voisin olla ammatikseni Nyyppäkouluttaja. Itsekin koulussa häivytämme minusta "näyttämönyyppää", joka hyppää ruumiiseeni heti tilanteessa, jossa minua katsotaan. MINULLA EI OLE MITÄÄN NYYPPIÄ VASTAAN, MUTTA NYYPPYYTTÄ ILMIÖNÄ.

Nyyppyys rajoittaa ihmistä ja peittää tämän karismaa ja mahdollisuuksia.

En tokikaan halua, että maailma on täynnä pelimiehiä. Minusta todelliseen karismaan kuuluukin myös vastuu muista ihmisistä, ja tietty moraali.

Nyyppäkouluttaja auttaisi ihmisiä löytämään hurmaavat piirteensä, tuntemaan itsensä ja olemaan positiivinen omien mahdollisuuksien suhteen.

Ehkä oma opettajani on tietynlainen nyyppäkouluttaja (siis minua kohtaan, ei kaikilla ole nyyppäsyndroomaa), mutta näyttämökontekstissa. Nyypille saa ja pitää olla ankara. Nyyppien pitää löytää itse itsensä ja halu olla olematta nyyppä.

tsemppibiisejä kaikille nyypille:

Pariisin kevät- tulivuoria

Michael Jackson- Beat it

Jukka Poika- Potentiaali

 

Ps. Jos koet olevasi nyyppä ja luet blogiani, niin ota yhteyttä. Mielelläni autan.