Rakas on rauhassa talven alla,
Se juttelee tuulessa suhisemalla.
Rakas on lähtenyt toisaalle, pois
Tiesinhän, ettei hän ikuinen ois.
Mun käteni muistaa samettipääsi
Kun painoit sen vasten sun silittäjääsi
Yhteiset ulkoilut, väsyneet päivät
Sun tassusi äänet mun mieleeni jäivät.
Olit lohtuna vuosia säröjen luona
Ja lohdutit hienosti aikana tuona
En tahtois, mut pakko on hyvästellä
Kiitos rakas: "vapaa, saa mennä."
