Huomenna veistän loven oven pieleen
Merkiksi tästä päivästä
Kun viimeinkin pyysit minut viereen
Istun hiljaa sängyn kulmalla
Toivon että satais
Satais vielä kovempaa
Että jalkakäytävillä lainehtii
Ja vesi tulis sisään
Sisään joka huoneeseen
Veis eteisestä kengät mennessään
Eikä voida tänään mennä mihinkään
Aamulla veistän loven toisen viereen
Jos heräät onnellisena
Kun viimeinkin olen siinä missä toivoin
En aio tästä liikkua
Toivon että satais
Satais vielä kovempaa
Että jalkakäytävillä lainehtii
Ja vesi tulis sisään
Sisään joka huoneeseen
Veis eteisestä kengät mennessään
Eikä voida tänään mennä mihinkään...
Sadetanssi - Vesi vie kengät
Olisinpa kaunis, taitava, mukava, onnellinen, hauska, rakastettu ja iloinen.
Olisinpa kaikkea sitä. Niin sinulla olisi aina kivaa kanssani.
Ja minä en ikinä tuottaisi kenellekään pahaa mieltä.
Olisin syytön.
lauantai 4. toukokuuta 2013
sunnuntai 24. maaliskuuta 2013
Hei hei
Rakas on rauhassa talven alla,
Se juttelee tuulessa suhisemalla.
Rakas on lähtenyt toisaalle, pois
Tiesinhän, ettei hän ikuinen ois.
Mun käteni muistaa samettipääsi
Kun painoit sen vasten sun silittäjääsi
Yhteiset ulkoilut, väsyneet päivät
Sun tassusi äänet mun mieleeni jäivät.
Olit lohtuna vuosia säröjen luona
Ja lohdutit hienosti aikana tuona
En tahtois, mut pakko on hyvästellä
Kiitos rakas: "vapaa, saa mennä."
Se juttelee tuulessa suhisemalla.
Rakas on lähtenyt toisaalle, pois
Tiesinhän, ettei hän ikuinen ois.
Mun käteni muistaa samettipääsi
Kun painoit sen vasten sun silittäjääsi
Yhteiset ulkoilut, väsyneet päivät
Sun tassusi äänet mun mieleeni jäivät.
Olit lohtuna vuosia säröjen luona
Ja lohdutit hienosti aikana tuona
En tahtois, mut pakko on hyvästellä
Kiitos rakas: "vapaa, saa mennä."
lauantai 5. tammikuuta 2013
Itku tulee
Yksi ystäväni kysyä täräytti suoraan eräänä iltana meillä: "Koska sä itket?"
En koskaan seurassa. Tai ainakin hirmu harvoin. En usein muutenkaan. Riidellessä lapsuudenperheen kanssa saatan joskus itkeäkin. Ja sitten kun on pakko joskus iltaisin, kun väsyttää ja maailma romahtaa.
Tänään tuli itku, kun ajattelin, että on olemassa aina joku mua kauniimpi ja rakastettavampi ihminen. Näin painajaista, jossa mulle sanottiin: "Et kai sä luullu, että meillä on jotain juttua? Et me nähtäis vielä?"
Heräsin ja melkein itkin.
Kämppikseni sanoi, kuulleensa, että itken nukkuessani.
Muistan, että lapsena itkin helposti jos minua pelotti tai olin epävarma.
On sellainen tunne, joka tulee, kun itkettää ja joku muu tulee paikalle. Ei enää itketä. Ei halua itkeä toisen seurassa. "Onko kaikki hyvin?" "Ei ku mua väsyttää."
Kesällä minua itketti paljon, olin töissä ja meinasin itkeä siellä koko ajan. En itkenyt.
Pidätelty itku heijastuu leukaniveliin. Ovat tiukat.
Joskus aamuisin itkettää, kun herää ja paha uni on totta.
Toivon, että nyt ei ole niin.
En koskaan seurassa. Tai ainakin hirmu harvoin. En usein muutenkaan. Riidellessä lapsuudenperheen kanssa saatan joskus itkeäkin. Ja sitten kun on pakko joskus iltaisin, kun väsyttää ja maailma romahtaa.
Tänään tuli itku, kun ajattelin, että on olemassa aina joku mua kauniimpi ja rakastettavampi ihminen. Näin painajaista, jossa mulle sanottiin: "Et kai sä luullu, että meillä on jotain juttua? Et me nähtäis vielä?"
Heräsin ja melkein itkin.
Kämppikseni sanoi, kuulleensa, että itken nukkuessani.
Muistan, että lapsena itkin helposti jos minua pelotti tai olin epävarma.
On sellainen tunne, joka tulee, kun itkettää ja joku muu tulee paikalle. Ei enää itketä. Ei halua itkeä toisen seurassa. "Onko kaikki hyvin?" "Ei ku mua väsyttää."
Kesällä minua itketti paljon, olin töissä ja meinasin itkeä siellä koko ajan. En itkenyt.
Pidätelty itku heijastuu leukaniveliin. Ovat tiukat.
Joskus aamuisin itkettää, kun herää ja paha uni on totta.
Toivon, että nyt ei ole niin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)