Miten voi olla, että sitä vaan juoksee tilanteesta toiseen, tekee ja sanoo asioita, nauraa vähän ja hymyilee ja tapaa uusia ihmisiä ja kuuntelee ja sanoo lisää ja tulee kotiin ja sulkee oven perässään ja ajattelee "Mitä tapahtuu?"
Sitten kelaa päässään filminauhaa, selittää sitä ystäville, ettii siitä jotain mielenkiintosuuksia ja tarttuu niihin.
Sitten vetää syvään henkeä, avaa oven, ja lähtee taas vilinään, jossa ei oo aikaa ajatella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti